Jobin kirja 16
Suomi Pyhä Raamattu · 22 verses
- 1 Sitte vastasi Job ja sanoi:
- 2 Minä olen usein senkaltaista kuullut: te olette kaikki häijyt lohduttajat.
- 3 Koska siis nämät tyhjät puheet loppuvat? eli mikä sinun niin rohkaisee puhumaan?
- 4 Minä taitaisin myös puhua niinkuin tekin. Minä soisin teidän sielunne olevan minun sieluni siassa, niin minä löytäisin myös sanoja teitä vastaan, ja taitaisin vääntää päätäni teitä vastaan.
- 5 Minä tahtoisin vahvistaa teitä suullani, ja lohduttaa huulillani.
- 6 Mutta ehkä minä puhuisin, niin ei kuitenkaan minun vaivani lakkaa: jos minä vaikenen, niin ei se kuitenkaan mene minusta pois.
- 7 Mutta nyt hän saattaa minulle vaivaisuuden: sinä hävität koko minun seurani.
- 8 Sinä olet tehnyt minun ryppyiseksi, että olis todistus minua vastaan: minun laihuuteni nousee minua vastaan, ja sanoo minua vastaan.
- 9 Hänen vihansa repäisee minun, ja joka minua vihaa, kiristelee hampaitansa minun päälleni; ja minun viholliseni silmät kiiluvat minun päälleni.
- 10 He ammottivat suunsa minua vastaan, ja ovat minua häpiällisesti poskelle piesseet: he ovat sammuttaneet vihansa minun päälleni.
- 11 Jumala on minun hyljännyt väärille, ja antanut minun tulla jumalattomain käsiin.
- 12 Minä olin rauhassa, vaan hän on minun murentanut, hän on tarttunut minun kaulaani, ja särkenyt minun, ja pannut minun hänellensä maaliksi.
- 13 Hänen ampujansa ovat piirittäneet minun: hän on reväissyt minun munaskuuni, eikä säästänyt: hän on vuodattanut minun sappeni maan päälle:
- 14 Hän on haavoittanut minun yhdellä haavalla toisen perään: Hän karkasi minun päälleni niinkuin joku väkevä.
- 15 Minä ompelin säkin minun nahkani päälle, ja laskin sarveni multaan.
- 16 Minun kasvoni ovat soaistut itkusta, ja silmälautani päällä on kuoleman varjo.
- 17 Ehkei kuitenkaan minun kädessäni ole vääryys, ja minun rukoukseni on puhdas.
- 18 Maa, älä peitä minun vertani, ja älkään olko minun huudolleni siaa.
- 19 Ja katso, minun todistajani on taivaassa, ja joka minun tuntee, on korkeudessa.
- 20 Minun ystäväni ovat minun pilkkaajani; mutta minun silmäni vuodattavat kyyneliä Jumalan tykö,
- 21 Joka ihmisen puolesta vastaa Jumalan tykönä, niinkuin ihmisen lapsi lähimmäisensä puolesta.
- 22 Mutta määrätyt vuodet ovat tulleet, ja minä menen sitä tietä pois, jota en minä jälleen palaja.